20.1.2013

Vatsa kasvaa!

Enää noin kolme viikkoa laskettuun pentujen syntymäpäivään!

Tämän päivän fiilistämme kuvailee osuvasti ilmaisu lazy sunday. Koirat ovat laiskoina lepäilleet soffalla, itse olen istahtanut aapupalapöytään aamuyhdeksältä ja istun tässä edelleen, teinimme nukkuu vieläkin...

Isäntä se ei laiskottele! Teki lumityöt ja lähti Puistojuoksu-tapahtumaan ja kipaisee menemään Forssan maisemissa kymmenisen kilometriä.
Nyt, kun Rebekka ei jaksa enää kovin reippasta vauhtia juosta on hänen tyydyttävä juoksemaan kaksijalkaisten kavereiden kanssa ;).

Rebekalla ja isännällä kun on yhteinen juoksutreeni-historia noin kolmen vuoden ajalta. 10 km/tunti on heille peruslenkkivauhti. Vielä n. 2 viikkoa sitten tekivät n. 19 km lenkin ajassa 1.58 ja joku sekuntti päälle.

Viimeisen viikon aikana ollaan jo menty letkeämmin ja jatkossa alkavat varmaan riittää pelkät "normivaelluksemme" eli minun kanssani tai koko perheen voimin reipasta etenemistä kävellen pikkuteitä ja metsässä.

Rebekalta itseltään tosin näyttää ajoittain unohtuvan, että masussa kulkee mukana pesueellinen pentuja. Minua meno hirvittääkin välillä, mutta pitänee luottaa siihen, että Mamikoira itse tietää rajansa. 

Osa tästä sunnuntaipäivästä on minulta kulunut valokuvia katsellessa ja fiilistellessä.

Liitän tähän muutaman ja alimmaiseksi masukuvan tältä päivältä. Kun vertaa edellisen postauksen kuvaan niin kehitys on havaittavissa. Eikä se yhtään helpota jännitystäni...

Kahta seuraavaa kuvaa katsoessa ei jää epäselväksi, että onko
Rebekka Isänsä Tyttö.

Rebekan Jopi-isä
kesällä 2011
 
Rebekka syksyllä 2012


Seuraava kuva on napattu Tervakoski-tapahtumassa 2012. Mielestäni tuolloin Rebekka oli hippusen tuhdissa kunnossa. Nyt näyttää silmääni oikeinkin sutjakkaalta.


TA-DAA! Tämän päivän masutilanne:




Näiden kuvien innoittamina lähdemme nyt pitkälle metsälenkille. Otan kameran mukaan ja katsotaan minkälaista menoa saamme tallennettua metsässä...

Rentoa sunnuntaita teille kaikille!

 
PS.

Lenkki oli tavanomaisen reipas. Uskalsin kuitenkin antaa itselleni luvan havaita Rebekassa pieniä merkkejä orastavasta äitiydestä <3.
Sain myös tallennettua pari pysähtynyttä liikettä metsässä.

 
 
 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti