19.4.2016

RINNASSA KEVÄTTÄ JA PENTUKUUMETTA?

Lieneekö johtuu ihan vain keväästä...

vaiko siitä, että ensin Onnelilla, nyt myös Otulla, ja toivottavasti ihan pian myös edellisten äitikoiralla Rebekalla on kevään juoksujen aika...

Nimittäin se, että krooninen pentukuumeeni oireilee jollain lailla vielä "normaalia" voimakkaammin!?! 

Sisko ja sen Sisko

Kuume johtaa pohtimaan menneitä ja vähän tuleviakin...

Sitä, että mitä on tullut tehtyä ja mitä mahdollisesti vielä haluaisi tehdä.

Pentueita tässä pirtissä on syntynyt tähän mennessä kaksi.
Ensimmäiset ovat ehtineet jo veteraani-ikään ja viimeisimmät juuri ja juuri aikuisikään.

Ruurik, Robin ja Rebekka (Al-Capone von Ranzi`s Räubern - Elliegårdens Black Omara)täyttivät siis 8 vuotta 11.10.2015.

Rebekan pennut Hardo vom Rehwinkel:in kanssa taasen viettivät 3- vuotissynttäreitään 10.2.2016.

O-lapsista on kolme virallisesti lonkkien ja kyynärnivelten osalta terveystutkittu

Tuloksilla:

smtn Oma Rakas Odefina:
lonkat B/B

bln Oma Rakas Ottilia
lonkat B/B
kyynärnivelet 0/0
selkä LTV:0 , SP:0

blu Oma Rakas Oula
lonkat D/C
kyynärnivelet 0/0

En voi kiistää, etteikö pentueen ainokaisen uroksen Oulan lonkkakuvatulos olisi ollut pettymys. Oula (Ode) on erittäin komea sekä varma ja miellyttävä luonteeltaan. Mielelläni olisin nähnyt sen mitä Odella olisi ollut jalostuksellisesti rodulle antaa.

Seuraava askel onkin sitten omien eli Onnelin ja Otun luuston terveystutkimukset. Ne tehdään heti, kun nuoret naiset ovat juoksunsa eläneet.
Ja kyllä! Jännittää!

R-pentue oli ensimmäinen pentue meidän talossa 

 

Niinpä äRRä-kolmikon kanssa tutkiskelin 8 viikkoa sitä, että miten kasvattaja, se jonka kanssa pennut elävät tärkeimmän leimaantumiskautensa, voi vaikuttaa pentuihin. Niiden olemukseen sekä niiden kuvaan ympäröivästä maailmasta ja seurasin myös sitä miten pystyin vaikuttamaan pentujen käyttäytymiseen jne. 
Tarkkailin siis sitä, että mihin ja millaisiin asioihin pentua voi ehdollistaa ja mitä niille pystyy opettamaan ennen 8 viikon luovutusikää. 

Ja voi hyvät ystävät! Todellakin kasvattaja toimillaan vaikuttaa hurjasti siihen, että minkälaisen pennun se tuleva perhe saa. 
Kolmesta pennusta kaksi ovat tänä päivänä juuri sellaisia kuin miltä luovutusikäisinä vaikuttivat. 

Ruurik ja Robin ovat siis joka tilanteessa erittäin tasapainoisesti käyttäytyviä uroksia. Tempperamenttisia ja vilkkaita, taistelutahtoisia ja saalisominaisuutta löytyy riittävästi. Puolustushaluakaan ei puutu, mutta se ilmenee kuten sen kuuluukin ilmetä eli vain silloin kun siihen on todellinen tarve. Kertoo urosten varmasta luonteesta ja hyvästä itsetunnosta. 

Rebekka on ollut syntymästään asti hieman vilkkaampi ja reaktiivisempi kuin veljensä. Saalisominaisuutta ja taistelutahtoa siinä on myös jonkin verran enemmän kuin veljissään. Luovutusiässä Rebekka muutti elinympäristöön, jossa tapahtui pennulle tärkeän sosiaalistumiskauden aikana isoja elämänmuutoksia. Tämän seurauksena Rebekka muutti takaisin syntymäkotiinsa n. 1-vuotiaana. Olen sitä mieltä, että Rebekassa näkyy hyvinkin selkeästi sen kokema elämä. Ei mitenkään pahasti eikä missään nimessä arkea haittaavasti, mutta on havaittavissa.

R-pentue jalostustietojärjestelmässä:
Ruurik 
Robin 
Rebekka 

Ruurik

Robin 

Rebekka

Viiden vuoden kuluttua äRRien syntymästä synnytti Rebekka seitsemän O-pentua

Rebekka ja O-pennut
Nämä Otukset ovat ensimmäiset, jotka saivat kennelnimen 
Oma Rakas.

10.2.2013 syntyi 6 narttua (4 smt + 2 bl) sekä 1 bl uros.

Tämän pentueen kanssa pääsin kuin vahingossa tutkailemaan sitä, että miten ihmeessä löytää näinkin isolle katraalle sopivat perheet. 

Onnistumisprosentti oli tämän pentueen kohdalla tuon asian suhteen lähes 100. 
Ainokaisen uroksen elämä ei luovutuksesta lähtenyt sujumaan strömsöömäisesti. Itseasiassa meni mönkään aikalailla. 

Mikäli saan ilon nähdä vielä uusia Oma Rakas -pentueita niin tulen huolellisesti tarkkailemaan pentujen ensimmäisten kuukausien liikuntaa ja liikuttamista

En syytä ketään, sillä todennäköisesti Oden kohdalla oli kysymys silkasta omistajan tietämättömyydestä. Jonkinverran ajattelemattomuudesta myös.

Muistutankin tässä nyt siitä, että pennulle kuin pennulle on erittäin tärkeää saada liikkua, omaehtoisesti, vapaana sekä taluttimessa. Sopivasti ja riittävästi. J-o-k-a päivä!  
Lihakset kehittyvät monipuolisen, ikään sopivan liikunnan myötä. Lihakset myös tukevat niveliä.

Ode muuttikin takaisin tänne syntymäkotiinsa 4 kk:n ikäisenä ja vietti täällä "kuntoutuksessa" n. 3 kuukautta. 

Tuossa ajassa tarjoutui moni antamaan uuden kodin Odelle. 
Seula oli minulla kieltämättä tarkka. Ja viimein syksyllä pääsi Ode muuttamaan Helsinkiin.  
Nykyään Stadin Ode sukkuloi sujuvasti pääkaupungin sykkeessä ja seurana kulkee perheen vanhempi neiti-hoffi Cami.

Pikkiriikkisenä (186 g) syntyneen Millin (Oma Rakas Omara) perheessä tapahtui vakava tapahturma 2013 kesällä ja perhe joutui tekemään kiperän päätöksen - luopumaan Millistä. Suru oli heillä ja myös meillä valtava. 

Millille oli onneksi syntynyt jo ennen luovutusta "suojaverkosto" eli varakotijärjestelmä siltä varalta, että jos jo hieman varttuneemmille omistajilleen . Reipas Milli-neiti ilahduttaa enonsa Robinin elämää Johannan ja Jarin perheessä ihan tässä lähellä syntymäkotiaan.

"Tutkimukseni" tuloksessa siis miinusmerkin teki vain Oden tilanne. Millin molemmat kodit ovat olleet täydelliset, parhaat.

Mitä kenties opettaa minulle se seuraava, eli Oma Rakas C-pentue?

Unelma on suuri ja jopa kunnianhimoinen. 
Pidän sen toistaiseksi omanani. 

Pikkuvinkkinä olkoon se, että luonne on kuitenkin aina se, joka merkitsee minulle paljon.  
Luonteeseen on myös haastavinta ja vaikea vaikuttaa jalostuksella. 

Puhumattakaan siitä, että yrittäisi jalostaa pentuetta, josta useampi kuin yksi olisi jo lähtökohtaisesti luonteeltaan sopiva erääseen tiettyyn työtehtävään.

Siis olisi koulutettavissa TYÖtehtävään. 
Ei pelkästään johonkin harrastukseen.

Ystävät! 
Pidättehän peukkuja, että pystyn toteuttamaan unelmani...

Peukaloita voitte alkaa rasittamaan tästä hetkestä 
ihan siihen asti, 
kun Onnelin ja Otun lonkat ja kyynärät 
on kuvattu sekä lausuttu. 

Sen jälkeen jännätään sitten muita juttuja :). 

Ihanaa kevättä ja 
hykerryttäviä unelmia kaikille!
- Anne -