14.2.2017

ELÄMÄÄ...

Tällä elämän tiellä on paljon kaunista ja valoisaa, toisinaan taas kovin harmaata ja vaikeakulkuista.

Nuo elämän molemmat puolet näyttäytyvät yleensä lähes käsikädessä. Näin nytkin...

O-pentujen 4-vuotissyntymäpäivän kynnyksellä menetimme yllättäen pikkuisen Millin - Oma Rakas Omaran.
Tuntuu juuri nyt siltä, että tällä elämänpolulla ei ole pelkästään järkälemäisiä kiviä vaan kylmä muuri joka iskee kasvoille.

Milli oli se pikkuinen, joka syntyi 186 grammaisena, terveenä, reippaana ja äärettömän elinvoimaisena ja elämänhaluisena.

 Milli n. 4 kk


Milli oli ihan syntymästään asti valoisa, iloinen, hurmaava hovawart. Joka päivä, loppuun asti.

Milli kantoi Mumminsa (Elliegårdens Black Omara) nimeä kunniakkaasti. Ja nyt Milli on Yoko-Mummin luona sateenkaarisillan tuolla puolen.💜

 Milli n. 4 kk

Millin elämänkaari oli vaiheikas. Kaikki vaiheet olivat kuitenkin hyviä. 
Milli oli selvästi Enkeli, joka oli lähetetty luoksemme tuomaan toivoa ja rakkautta. Piipahtamaan maan päällä, jotta pystymme tunnistamaan hänet enkeliksi.
Millillä oli täällä siis tehtävä. Liikuttaa meissä jotain suurta ja tuoda ilo ja rakkaus elämäämme. 

Kaikki ihmiset, jotka saivat askeltaa täällä Millin kanssa ovat erityisiä. Kuten Milli oli heille - aivan erityinen.

Mammani sanoi aina, että "Parhaat lähtevät ensin..." - Millin kohdalla tämä pitää täysin paikkansa.

 💜💜
Äiti-Rebekka ja Milli
💜
Hyvää matkaa Rakkain Milli...
Jälleennäkemistä toivoen!

💛💛💛

Milli
Oma Rakas Omara
s. 10.2.2013
k. 31.1.2017

Sinä lähdit hiljaa, et kertonut minne. 
Tähdeksikö asetuit, 
vai tuulenako kuiskaat pajupuussa, 
vai olitko se häikäisevä aalto jonka rannalla näin? 
Vaan kun hiljaa kuuntelen, 
sydämelläni kuuntelen  
sinä sittenkin kerrot, teihin jäin.