Ulko-olohuone on avattu!
Jokainen meidän perheestä on löytänyt oman lempipaikkansa - auringosta tai varjosta.
Kaikilla on oma lempipuuhansa.
Nelijalkaisista kolme l. Mamikoira ja kaksi kakrua juoksevat hiki hatussa pikasprinttejä ja leikkivät hippaleikkejä väsymiseen asti, suussaan milloin heinän korsi, milloin keppi, pallo...Enokoira katsoo lempein silmin rauhallisena edellisten menoa ja välillä käy hyväntahtoisesti tönäisemässä jompaa kumpaa kakruista.
Ja Mummikoira <3 lähtee välillä kirmaamaan tyttömäisesti tyttärensä ja kakrujen mukana. Sitten aivan kuin muistaa isoäidin arvokkuutensa ja jarruttaa istuskelemaan kukkapenkin laitaan rakastava "hymy huulillaan" nauttimaan nuorempien ilakoinnista.
Marko-isäntä puuhastelee halkojen, nurmikon tms. parissa. Usein tekee kaikkensa toteuttaakseen jonkun puutarhaan tai sisutusintooni liittyvän "muun erittelemättömän tehtävän"... Siirtelee puskia, perustaa kukkapenkkejä, rakentaa erilaisia tukirakennelmia köynnöskasveille, rakentaa, maalaa jne jne
Viivi - noh...viettää päivän parhaan ja aurinkoisimman ajan kuten kaikki itseään kunnioittavat teinit; facebookissa ja tumblaamassa (oma termini sille jollein nettifoorumille). Kun sitten koittaa ilta ja hyttyset aktivoituvat niin vihdoin pukee lenkkiasun ja lähtee juoksulenkille napit korvillaan.
Ja minä taas viihdyn kädet upotettuna ja multaan sisustaen ulko-olohuonetta. Ja tietysti koirien kanssa puuhastellen.
Puuhasteluista jäljestäminen on ihan ykkönen, maastolajien kuningas. Voisin koko kesän järjestää vain jäljestämiskursseja. Usein viikonlopun toisen päivän ottaakin juuri jäljestämiskurssi.
Lähes sataprosenttinen onnistuminen jäljestäviä koiria kouluttaessa antaa aivan mielettömiä kicksejä koulutusohjaajalle :)! Koiran minkä tahansa sisäsyntyisen ominaisuuden valjastaminen ihmisen hyötykäyttöön on koukuttavaa.
Pikkukoirien kanssa kikkailu on myös ihan parhautta :). Sitäpaitsi pennuista on ollut "apua" istutus-, kitkemis- ja nyppimishommissa.
En ole shoppailijatyyppiä laisinkaan, mutta Puutarhatila Malmnäsillä villiinnyn. Kesäkukkia, yrttejä ja kaikenlaisia taimia. Ja auta armias kun Malmnäsin mansikat kypsyvät - mmmmm - nammm!
Olen kolkuttamassa ensimmäisenä keväällä kukkahuoneen ovella ja haen kesäkukkia vielä loppukesästä, kun muutama "hylätty" reppana odottaa unohdettuna omaa rakastavaa kotia.
Vaalin mm. sieltä täältä villinä ilmestyviä herkkiä akileijoja ja siemenestä levinneitä edellisvuotisia orvokeita kaiken kesää.
Ruukkupuutarha ripoteltuna sinne tänne isolle pihallemme on juttuni myös. Ja lyhtyjä - niitä pitää puutarhassa olla tietysti ympäri vuoden!
Tämän päivän otoksissa en vaan millään saanut
liikettä pysähtymään ;).
Mamikoira verryytteli ensin...
...ja sit lähtee!
...koordinaatiotreeniä "tähän suuntaan!"
..."nyt tarkkana, lapsukainen!"
..."aaahh - miten tämä revittely helpottaa!"
Hetkeksi voi välillä pysähtyä
Mitähän tässä tapahtuu?!
"Kohta se katkeaa!"
"Otan drinksut tässä välissä."
"HIPPA! OTA KIINNI!"
Hauskinta on juosta ympäri pyöreän kukkapenkin.
Otu ite ;)
Näyttää pahasti siltä, että Rebekka
jää vahtimaan kotia Tervakoskitapahtuman ajaksi.
Mikäli syy ei edellisestä kuvasta ihan selvinnyt
niin vertaukseksi kuvasin Yokon pussihousut.
Kuvasta näkee, että riittäisi jos Yoko voisi luovuttaa
puolet turkistaan Rebekalle niin molemmat olisivat
ihan sopivassa turkissa osallistumaan näyttelyyn.
Yoko nauttii kesän tuoksuita.
...Onneli ja Otu kesän mausta.
Huomenna retkeilen Marikan, Pilkkeen ja Minnan kanssa Orivedelle.
Siellä käyn Pilkkeen kanssa komistelemassa näyttelykehässä.
Teille muille suosittelen löhöämistä riippu- tai puutarhakeinussa!
- Anne -
Ja tämäkin retki kannatti :)
VastaaPoistaTaas kerran IIISOOO KIIIITOOOS Pilkkeen esittämisestä. Ootte te vaan Kauniit ja Rohkeet <3